Hoitoturve –
tutkimus ja kehitys Polar True Oy

Hoitoturvetta koskemattomasta suosta

Turve ja suovesi on kansanparannustaidoissa kauan tunnettu hoitomuoto. Kiinnostus turvehoitoihin on selvästi lisääntynyt kylpylöissä, hoitolaitoksissa ja itsehoidon puolella. Korkealaatuisen hoitoturpeen valmistaminen vaatii osaamista.

Hoitoturpeen valmistusta ja markkinointia valvoo Tukes. Kosmetiikan ja kosmeettisten valmisteiden pitää olla EU:n kosmetiikka-asetuksen ja kosmetiikkalain vaatimusten mukaisia.

Tältä sivulta löydät tarkempaa tietoa turpeen tiestä hoitoturvetuotteiksi sekä sen käytöstä ja vaikutuksista.

Hoitoturpeeksi sopiva suo

Perinteisesti tiedetään, että hoitoturve otetaan koskemattomasta suosta. Tähän seikkaan liittyy monia tärkeitä asioita. Hoitoturpeeksi sopiva suokerros muodostuu satojen vuosien kuluessa suossa kasvavien kasvien jäädessä päälle kasvavien kerrosten alle ja vähin erin hajotessa geelimäiseksi massaksi. Suossa ei tapahdu luonnossa muuten tyypillistä lahoamista. Hoitoturpeen raaka-aineeksi sopivaan kerrokseen tiivistyy kasvien hajotessa lukuisia hoidollisesti merkittäviä kasvikunnasta peräisin olevia yhdisteitä.

Polar Truen käyttämä hoitoturve

Polar Truen käyttämän hoitoturpeen raaka-aine nostetaan luonnontilaisesta suosta, joka sijaitsee Uudellamaalla kallion huipulla olevassa painautumassa. Kasvillisuudeltaan suo on lähes puhdas rahkasammalsuo, jossa kasvihormonien määrä on muihin soihin verrattuna huomattavan suuri. Suon sijainnin ansiosta sinne ei ole missään olosuhteissa päässyt haitallisia valumia. Kallion painautuma-allas on hyvin säilyttänyt suoveteen liuenneet kasvikunnasta (kortteet, varvut, sammaleet, erilaiset yrtti- ja marjakasvit) peräisin olevat hoitavat yhdisteet, jotka sisältävät erittäin runsaasti fytokemikaaleja.
Hoitoturpeeksi valikoituva kerros on ns. välikerros. Kerros on muodostunut vanhan metsäpalokerroksen päälle ja on noin metrin paksuinen yhdestä kahteen metrin syvyydellä. Se on hyvin maatunutta iältään noin 500–1000 vuotta vanhaa geelimäistä massaa. Ennen käyttöönottoa suosta on Suomen Geologian tutkimusyksikön johdolla otettu kairausnäytteet, joissa määritelty mm. maatumisaste ja happamuus sekä tehty mikrobiologiset määritykset.

Suon kasvillisuus

Hoitoturpeeksi sopivaa suota valittaessa kiinnitetään ensimmäisenä huomiota kasvullisuuteen. Tähän mennessä tehdyissä tutkimuksissa on käynyt ilmi, että flavonoidien eli kasvihormonien määrä on suurimmillaan puhtaassa rahkasammalsuossa. Myös suon kasvunopeudella on merkitystä bioaktiivisten aineiden määrään ja hajoamis- eli maatumisasteeseen.

Suon sijainti

Puhtaita hoitoturvevalmistukseen sopivia soita löytyy Suomesta riittävästi. Suon sijainti ja maaston muodot vaikuttavat suon ominaisuuksiin. Mikäli suo sijaitsee maastollisesti paikalla, joka aiheuttaa ns. läpivirtauksen, tapahtuu suon veteen liuenneiden hoitavien aineiden laimenemista.

Jos suo kerää laajoilta alueilta valumia, saattaa tässä yhteydessä suohon ja turvehoitoaineeksi sopivaan kerrokseen tiivistyä ihoa ärsyttäviä tai allergisoivia aineita. Maatalouden, tehometsätalouden tai turveteollisuuden vaikutusalueella, suohon voi kertyä hoidollisesti haitallisia valumia huomattavia määriä. Haitalliset aineet säilyvät suossa pitkään, joten välttääkseen mahdollisia seuraamuksia, hoitoturpeen valmistusta tällaisesta suosta on syytä välttää.

Eräissä tutkimuksissa joistain soista on löydetty huomattavia radioaktiivisuuspitoisuuksia. Säteilyn taustalla on ympäröivän maaston uraanipitoisuus. Sadeveden huuhdellessa maastoa on sen mukana siirtynyt suohon uraania, joka on voimakkaimmillaan juuri hoitoturpeeksi muodostuneessa kerroksessa. Tämä on onneksi harvinaista, mutta kuitenkin tärkeä määritellä raaka-aineesta, josta hoitoturvetta valmistetaan.

Suon ojitus

Ojitus muuttaa suon vesitaloutta jopa ojan pohjiakin syvemmälle. Yleensä ojitus aiheuttaa veteen liuenneiden hoitavien yhdisteiden laimenemista ja näin ollen hoitovaikutusten pienenemisen. Ojituksesta aiheutuvan turveraaka-aineen kuivumisen ansiosta hoitoturpeen lopputulos on usein karkearakeista, huonosti iholle leviävää ja irtoavaa. Hoitoturpeen tavoitteena on helposti iholle levitettävä geelimäinen massa, johon lisätään vettä hoitotilanteessa mahdollisimman vähän.

Oikea turvekerros

Hoitoturpeeksi sopiva kerros on yleensä välikerros, sen päällä on vähän maatunutta turvetta ja alapuolella mineraalipitoista mutaa, jolla löytyy myös hoitosovellutuksia.

Hoitoturpeen tutkiminen

Turveraaka-aineen maatumisaste

Ennen käyttöönottoa suosta määritellään kairausnäyttein ja silmävaraisesti se kerros, jonka katsotaan soveltuvan hoitoturpeen raaka-aineeksi. Turveraaka-aineesta määritellään maatumisaste, jonka tulee olla hoitoturpeessa 6–10 välillä. Mitä suurempi maatumisaste on, sitä geelimäisempää ja helppokäyttöisempää lopullinen jalostettu hoitoturve on.

Suon happamuus

Selvästi suuntaa antava tutkimus on määritellä suon happamuus, jonka tulisi olla noin pH 4. Aikaisemmista olettamuksista huolimatta turve ei ole desinfioivaa ainetta, vaan siinä normaalistikin esiintyy luonnossa tunnettuja ihmiselle vaarattomia bakteereja.

Suohon tulevien valumien tai valmistusprosessin epäpuhtauksien yhteydessä turpeeseen saattaa tulla patogeenisiä eli elimistölle haitallisia tai jopa vaarallisia bakteereja. Esimerkiksi, jos kaivinkone on ollut viemäriä kaivamassa aikaisemmin ja sitä ei ole ennen turpeennostoa perusteellisesti puhdistettu, on todennäköistä, että mukana seuraa hyvinkin vaarallisia bakteereja, joille turve on hyvä kasvupohja.

Bakteeritoiminnan hidastamiseksi ja kasvun rajoittamiseksi on happamuudella merkittävä vaikutus. Lisäksi hoidollisessa mielessä happamuudella on merkitystä, koska iho happamimmillaan on noin pH 4. Niillä ihoalueilla, joiden happamuus on lähellä neutraalia, kuten varpaiden välit, kainalot yms. ilmenee eniten sieni ym. ihottumia. Eräissä hoitotoimenpiteissä turpeen happamuutta jopa lisätään keinotekoisesti.

Mikrobiologiset tutkimukset

Tärkeitä tutkimuksia ovat myös mikrobiologiset tutkimukset, joissa tarkastetaan mahdollisten haitallisten bakteerien laatua ja määrää. Patogeenisia bakteereja ei sallita hoitoturpeessa lainkaan. Hyvänlaatuisia bakteereja saa olla enintään 1000 kpl/ml.

Iho- ja allergiatestit

Iho- ja allergiatesteillä määritellään mahdollisesti ihoa ärsyttävät ja allergisoivat vaikutukset. Lisäksi on syytä tutkia eräiden haitallisten aineiden, kuten raskasmetallien määrät. Kuten edellä mainittiin, radioaktiivisuuden määrä on myös syytä määritellä.

Hoitavat yhdisteet

Vanhempi tutkimus on hoitoturpeen kohdalla painottunut humushappojen määrään, joka samalla oletetaan kuvaavan turpeen muitakin hoidollisia vaikutuksia. Kuitenkaan hoitotuloksissa ei ole havaittu merkittäviä eroja humushappopitoisuuksien vaihteluista huolimatta.

Nykytutkimus pyrkii selvittämään mm. flavonoidien vaikutusta ihonhoidossa. Ravintoainetutkimuksissa flavonoidit ovat osoittautuneet varsin merkittäviksi aineiksi. Eräissä turvelajeissa suurinakin määrinä esiintyvä rikki on myös mielenkiintoinen tutkimuskohde, koska rikin on havaittu poistavan kuona- ja myrkkyaineita kehosta.

Hoitoturve sisältää tuhansia yhdisteitä, joiden hoidollisten vaikutusten tutkiminen on vaikeaa tai mahdotonta. Tiedetäänhän, että jotkut molekyylit vaikuttavat yhdessä toisten yhdisteiden kanssa aivan eri lailla, kuin yksin. Niinpä luonnon yhdisteiden irrottaminen ympäristöstään on johtanut usein ennalta arvioitua huonompaan hoidolliseen tulokseen. Jotkut yhdisteet yksinään saattavat aiheuttaa voimakkaita sivuvaikutuksia, mutta luonnollisessa ympäristössä haitallisia vaikutuksia ei havaita.

Jokainen suo on yksilö, joka johtuu kasvillisuudesta ja muista luonnon olosuhteista, joten biologiselta koostumukseltaan kahta samanlaista suota on vaikea löytää.

Turpeen nosto ja varastointi

Hoitoturpeen nosto

Lähtökohtana on koskematon suo, joten raskaiden nostokoneiden on vaikea liikkua siellä. Tästä syystä nosto tapahtuu ns. kelluvilla nostokoneilla tai talvella jääkannen kannattamana. Kaikki nostoon ja välivarastointiin käytettävät koneet ja laitteet on huolellisesti puhdistettava, ettei turveraaka-aineeseen pääse haitallisia aineita tai bakteereita.

Turveraaka-aineen noston ajankohta on syytä valita huolella, koska käytettävä hoitoturve ei saa varastoinnin ja käsittelyn aikana päästä kuivumaan, eikä jäätymään.

Tavoitteena on koko valmistusprosessin aikana säilyttää suossa oleva kosteus muuttumattomana, koska veden poiston yhteydessä poistuu myös huomattava määrä veteen liuenneita hoitavia aineita. Toisaalta turpeen kuivuminen muuttaa solurakennetta niin, että turpeesta tulee rakeista ja huonosti iholle levitettävää. Määrätyn kuivumisvaiheen ylitettyä turve ei enää liukene kunnolla veteen.

Jäätyminen jossain tuotanto- tai varastointivaiheessa, muuttaa turveraaka-aineen ominaisuuksia niin, ettei sitä voida enää käyttää hoitoturpeena. Jo 40 asteessa alkaa turpeesta tuhoutua määrättyjä herkkiä yhdisteitä ja yli 60 asteen kuumentaminen tuhoaa runsaasti hoitavia aineita.

Hoitoturpeen valmistus

Turpeen valmistusprosessissa pyritään säilyttämään turpeen kosteus sellaisenaan, kun se oli suosta nostettaessa. Kun turveraaka-aineesta on poistettu suurimmat juuret ja kannot, se jauhetaan mekaanisesti niin, ettei lämpötila käsittelyn aikana nouse ja aiheuta herkkien yhdisteiden tuhoutumista.

Kosmetiikkakäyttöön tarkoitettu hoitoturve joudutaan vielä käsittelemään homogenisaattorilla ja siivilöimään jäljelle jääneet suurimmat partikkelit pois.
Kosmetiikkaturve soveltuu mm. kasvo- ja hiushoitoon sekä kosmetiikkateollisuuden raaka-aineeksi ja siitä jatkojalostetaan saippuat ja shampoot Valmis hoitoturve säilytetään tiiviissä, elintarvikekelpoisissa tynnyreissä.

Hoitoturpeen varastointi

Pakattu hoitoturve varastoidaan huoneenlämmössä, tai viileässä tilassa. Nykyisin käytettävässä hoitoturpeessa on pieni suon tuoksu, mutta lämpimässä varastointivaiheessa tuoksu voi jonkin verran voimistua, mutta se ei kuitenkaan ole pilaantumisen merkki.

Mikäli avaamattoman hoitoturvetuotteen pinnalle muodostuu säilytyksen yhteydessä homepilkkuja tai homekerros, on se käyttökelvotonta. Tällöin valmistuksen yhteydessä on prosessiin päässyt epäpuhtauksia tai valmistusprosessi on virheellinen. Hometyypit, joita turpeenkin yhteydessä saattaa ilmetä, muodostavat voimakkaitakin myrkkyjä, joten valmistuserä, jossa hometta ilmenee, on kokonaan poistettava markkinoilta.

Turvehoidot vanhat ja uudet hoitomuodot

Keski-Euroopassa käytetty hoitomuoto

Perinteinen Keski-Euroopassa käytetty hoitomuoto on turvekylpy, johon turvetta menee noin 80 kiloa. Myös paikallisia turvekääreitä käytetään, jolloin turvetta kuluu ämpärillinen. Tämä Keski-Euroopassa käytössä oleva hoitomenetelmä perustuu pääosin turpeen hyvien lämpöominaisuuksien hyödyntämiseen. Hoitoaika on yleensä 20–30 minuuttia ja tänä aikana turvekylvyn lämpötila laskee noin yhden asteen.

Menetelmä edellyttää kuitenkin kylpylän yhteyteen turpeenkäsittelylaitoksen, jossa turveraaka-aine saatetaan kylpykuntoon, lämmitetään ja pumpataan putkistoa myöten kylpyosastolle. Käytetty turve lasketaan saostusaltaaseen, josta säiliöautolla massa viedään takaisin suolle odottamaan seuraavaa kierrätysvuoroa. Suuren käyttömäärän vuoksi ei turveraaka-aineen laatu ole aina ollut keskeinen asia.

Polar True turvehoitojen kehittäjänä

Polar True on lähtenyt tarkastelemaan uudelleen hoitoperusteita turvehoitojen kehittämisessä. Tasaisen hoitolämpötilan saaminen nykytekniikalla ei tuota suurempia ongelmia, joten turvemassan määrä ei ole ratkaiseva hoitotuloksen kannalta. Sen sijaan päällimmäiseksi kysymykseksi on muodostumassa hoitoturpeen laatu, hoidolliset ominaisuudet ja helppokäyttöisyys. Tältä pohjalta on myös kehittynyt aivan uudet hoitomenetelmät ja hoitolaitteet.

Sekä vanhassa että uusissa hoitomenetelmissä turpeen hoitava vaikutus tulee siitä turvekerroksesta, joka on suoraan kontaktissa ihoon. Kerroksen paksuus on niin suuri, että iho peittyy hoitoturpeella, käytännössä noin millin kerros riittää. Tällöin hoitoturvetta kuluu 0.5–1,5 kiloa yhteen hyvin toteutettuun kokovartalonaamioon. Uudella menetelmällä tehty turvehoito sisältää hoitavia yhdisteitä suhteessa runsaammin, koska siihen ei sekoiteta vettä juuri lainkaan. Sen sijaan vanhassa menetelmässä vettä lisätään joskus jopa yli 50 %.

Hoitomuotoja

Turvehoitoa voidaan käyttää kokovartalonaamiona, jalka- ja käsihoitoina, kasvonaamiona, hius- ja hiuspohjan hoitona, sekä paikallishoitoina. Keski-Euroopassa on saatu hyviä tuloksia hoidettaessa urologisia ja gynekologisia vaivoja hoitoturpeella.

Kokovartaloturvehoito

Kokovartalon turvehoito voidaan toteuttaa hoitopöydän päällä kääreenä, turvehoitoaltaassa tai saunassa. Hoitopöydän päällä toteutettavassa menetelmässä turve levitetään iholle kaulasta alaspäin, kääritään muoviin ja lämpimään huopaan. Lämmitys tapahtuu esim. lämpölampuilla. Turvehoitoaltaassa turve levitetään iholle ja lämmitetään vesihöyryllä. Lopuksi altaassa olevat suihkut puhdistavat ihon turpeesta. Matalassa ja kosteassa saunan lämmössä saadaan myös hyviä turvehoitotuloksia. Erikoisen hyvin turvehoitoihin soveltuu höyrysauna.

  • Käytettävä hoitoturve lämmitetään vesihauteessa. Missään olosuhteissa ei suositella mikroaaltouunin käyttöä, koska hoitavia aineita tuhoutuu suurjaksokuumennuksessa.
  • Turvehoidot annetaan yleensä pestylle tai kuoritulle kostealle iholle. Hoitoturve levitetään iholle niin paksuksi kerrokseksi, ettei iho näy hoitoturpeen alta.
  • Turvenaamio pidetään kosteana koko hoidon ajan esim. peittämällä naamio ohuella muovikelmulla, myös höyrysauna on hyvä turvehoitopaikka.
  • Muovikelmun päälle laitetaan huopa, villasukka tai muu lämmittävä kerros. Lämpöä lisätään haluttaessa ulkoisella lämmittimellä.
  • Hoito kestää yleensä 30–50 minuuttia, jonka jälkeen iho huuhdellaan puhtaaksi ilman pesuaineita.
  • Ihohuokosiin tunkeutuneet hoitavat aineet vaikuttavat hoidon jälkeen useita tunteja.
  • Turvehoidot voidaan antaa myös neutraalilämpöisinä, tai kylminä.
  • Joissain tapauksissa turvekääre voidaan pitää hoidettavalla iholla jopa yön yli, esim. kihtiä hoidettaessa.
  • Lasten ihottumahoidoissa turvehoito voidaan aloittaa kylvyllä esim. sekoittamalla kylpyveteen 100 g hoitoturvetta ja siirtymällä myöhemmin turvenaamioon.

Hoitoturpeen käyttöalueet

  • ihottumat: atooppinen ihottuma, akne, psoriasis, päänahan ongelmat
  • ihon ohentumat ja haavaumat
  • urheiluvammat: venähdykset, nyrjähdykset
  • nivel- ja lihasvaivat
  • kihti
  • reumaattiset ongelmat: esim. fibromyalgia
  • vaihdevuosiongelmat
  • kivuliaat kuukautiset: turve levitetään vatsan alueelle
  • hormonaalinen selluliitti

Turvehoitojen vaikutukset

Lämpöhoitoina turvehoidot tunnetaan perinteisesti ja niitä on käytetty reumahoitoon, lihasjännitysten rentouttamiseen ja paikallisen verenkierron vilkastuttamiseen. Usein näkee mainittavan, että turpeella on mitä moninaisempia hoitavia ominaisuuksia.

Eri turpeilla suuret erot hoidollisesti

Eri turpeilla on kuitenkin hyvinkin suuria eroja tarkasteltaessa hoidollisia ja ihon läpi tunkeutuvien aineiden vaikutuksia. Joillain turpeilla on lähinnä hoidon aikana ihoa värjäävä vaikutus, joka poistuu vedellä huuhdottaessa. Sen sijaan runsaasti biologisesti vaikuttavia aineita sisältävän turpeen on havaittu rauhoittavan monissa iho-ongelmissa ja jopa poistavan ihottumia. Näyttää siltä, että turpeen ihoa hoitava vaikutus ei perustu desinfioivaan vaikutukseen, kuten aiemmin luultiin, vaan ihoa kuntouttavaan vaikutukseen. Terveellä iholla ei yleensä esiinny sieni- ja bakteeriongelmia.

Merkittävä on myös hoitoturpeesta ihon läpi tunkeutuvien biologisesti aktiivien aineiden vaikutus. Vanhastaan tunnetaan, että turvehoidot vilkastuttavat aineenvaihduntaa ja verenkiertoa. Samalla määrätyillä turpeessa olevilla aineilla on myös kuona- ja myrkkyaineita sitova ja poistava ominaisuus.

Polar Truen turveraaka-aineen hoidolliset ainemäärät

Polar True Oy on tutkinut erilaisia turveraaka-aineiden koostumuksia ja kehittänyt turvehoitoja ja hoitolaitteita jo yli 20 vuotta. Tällä hetkellä käytössä oleva turveraaka-aine on perusteellisesti tutkittu koti- ja ulkomaisissa tutkimuslaitoksissa. Määrättyjen hoidollisesti merkittävien aineiden määrä on tässä turveraaka-aineessa selvästi suurempi, kuin aikaisemmin tutkituissa. Samalla on todettu, että hoidollinen ominaisuus nykyisessä hoitoturpeessa on parempi, kuin aikaisemmin tutkituissa ja testatuissa.

Hoitotuloksia Polar Truen hoitoturpeella

Verenkierto ja aineenvaihdunta

Yleisesti on todettu, että verenkierto ja aineenvaihdunta vilkastuvat. Käsien ja jalkojen kylmäntunne on selvästi pienentynyt ja kiputilat poistuneet. Selvimmin se näkyy erilaisissa reumaongelmissa, kuten nivelreumassa, kihdissä yms. Nyrjähdyksistä johtuneet turvotukset ja kiputilat ovat vähentyneet jo ensimmäisen hoidon yhteydessä. Myös kroonisissa turvotustiloissa on saatu tuloksia.

Ihottumat ja hiuspohjan hoito

Hyviä hoitotuloksia on saatu monissa ihottumissa, kuten aknessa, atooppisessa ihottumassa, psoriasiksessa yms. Etenkin hiuspohjan hoidossa turvehoito on osoittautunut tehokkaaksi.

Iho yleisesti

Turvehoidot ovat vaikuttaneet myönteisesti ihon kimmoisuuteen, kosteuteen, pehmeyteen ja talierityksen tasapainottamiseen.

Ihon ohentuminen ja haavaumat

Ihon ohentumissa ja haavaumissa turvehoito elvyttää solutoimintaa ja nopeuttaa paranemista.

Myrkytystilat ja allergiset reaktiot

Nopeita tuloksia on saatu hoidettaessa ihon myrkytystiloja ja allergisia reaktioita, kuten joidenkin lääkeaineiden sivuvaikutuksia, kasvien ja hyönteisten aiheuttamia ihoreaktioita.

Hormonaaliset oireet

Hormonaalisesti turvehoito auttaa vaihdevuosiongelmiin, kivuliaisiin kuukautisiin, sekä hormonaaliseen selluliittiin.

Polar Truen hoitoturpeen asiakaskäyttökokemuksia

  • Yleisesti asiakkaat ovat todenneet verenkierron ja aineenvaihdunnan vilkastuneen.
  • Käsien ja jalkojen kylmäntunne selkeästi vähentynyt ja erilaiset kiputilat lievittyneet, jopa kokonaan hävinneet.
  • Kiputilojen lievittyminen tai poistuminen ilmennyt selvemmin erilaisissa reumaongelmissa, kuten nivelreuma, fibromyalgia ja kihti.
  • Hyviä hoitotuloksia saatu moniin ihottumiin, kuten akne, atooppinen ihottuma ja psorias.
  • Apua jalkojen liikahikoiluun sekä helpotusta jalkojen sieni- ja ihottumaoireisiin.
  • Hiuspohjan hoidossa osoittautunut tehokkaaksi.
  • Helpottanut päänahan psoriasista.
  • Hiustenlähtöön hidastava vaikutus.
  • Hiuspohjan hilseily lievittynyt tai hävinnyt.

Hoitoturpeen valmistuksen ja markkinoinnin valvonta

Valmistuksen ja markkinoinnin valvonta

Hoitoturpeen valmistusta ja markkinointia valvoo Tukes. Kosmetiikan ja kosmeettisten valmisteiden pitää olla EU:n kosmetiikka-asetuksen ja kosmetiikkalain vaatimusten mukaisia.

EU:n kosmetiikka-asetus

Hoitoturve on määritelty ihonhoitoaineeksi, jota koskevat EU:n kosmetiikka-asetus. Asetus säätelee kosmeettisten tuotteiden valmistusta ja markkinointia. Sen tavoitteena on valvoa tuoteturvallisuutta, mutta samalla ne luovat merkittävän pohjan hoitoturvetuotteiden markkinoinnille. Asetuksen velvoitteet koskevat koko kosmetiikka-alaa Euroopan talousalueella (ETA eli Euroopan unionin jäsenmaat, Islanti, Liechtenstein ja Norja).

CPNP-tietokanta

Kaikki markkinoilla olevat kosmeettiset valmisteet on ilmoitettava Euroopan komission tietokantaan (Cosmetic Products Notification Portal, CPNP) ennen kuin ne saatetaan markkinoille.

Turvallisuusarviointi ja tuotetiedot

Kosmeettisille valmisteille on tehtävä kattava turvallisuusarviointi ja laadittava turvallisuusselvitys ennen niiden markkinointia (CPSR-raportti). Arvion voi tehdä vain henkilö, jolla on tehtävään riittävä pätevyys.

Jälleenmyyjän, hoitajan ja tuottajan vastuu

Jälleenmyyjällä tai hoitajalla on velvollisuus selvittää, että edelleen myymänsä tai hoidoissa käyttämänsä hoitoturve täyttää EU:n vaatimukset. Päävastuu on kuitenkin tuottajalla. Mikäli jälleenmyyjä tai hoitaja tietoisesti myy tai käyttää tutkimatonta hoitoturvetta ja siitä aiheutuu ongelmia, niin vastuu siirtyy heille. Tällöin myös korvausten saanti vakuutusyhtiöltä saattaa vaikeutua.

Kuten aikaisemmin todettiin, niin parhaiten hoitavan hoitoturpeen määritteleminen on lähes mahdoton tehtävä. Tämä onkin parasta jättää hoitajien ja käyttäjien tehtäväksi. EU edellyttää myös kaikki etiketeissä ja esitteissä mainittujen hoidollisten vaikutusten toteennäyttämistä dokumentein, joten yleisluonteisia siteerauksia ei voida käyttää markkinoinnin yhteydessä.

”Suomalaisen hoitoturpeen potentiaali on huomattu”

Yrittäjät -lehti 9/20